TYÖLLISTÄMISEN ESTEITÄ ON POISTETTAVA

Huhtikuu 5, 2011

TYÖLLISTÄMISEN ESTEITÄ ON POISTETTAVA

Tänä aikana, kun työttömyyttä on paljon, kokopäivätyö on vaihtunut osapäiväiseksi ja pitkäaikaiset työsuhteet pätkätöiksi, on tärkeää, että kaikenlainen työnteko, joilla on mahdollista ihmisten itse parantaa toimeentuloaan, tehdään kannattavaksi. Ei siis niin, että tekemistä ja yrittämistä sakotetaan, vaan niin, että kannustetaan ihmisiä omatoimisuuteen. Kannattavuutta voidaan parantaa esimerkiksi siten, että satunnaiset ja lyhytkestoiset työsuhteet tai muu tilapäinen ansiota tuottava toiminta ei vaikuta pienentävästi peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen, asumistukeen eikä myöskään tietyissä tapauksissa toimeentulotukeen.

Kun ihminen pääsee näyttämään työnantajalle mitä osaa ja minkälainen työntekijä on, on hänellä mahdollisuus jatkossa saada lisää työtä. Ja kun aika muuttuu, kenties löytyy myös kokopäiväistä työtä. Pääasia kuitenkin on, että ihminen pysyy työn syrjässä kiinni, saa toimeentulon ja oikeata palkkaa. Nykyiset trendit, työharjoittelupaikat ja muut vastaavat, joissa työttömiä kierrätetään vuodesta toiseen ilmaisina työntekijöinä, on johtanut siihen, että työnantajat käyttävät tätä hyväkseen. Sille ei tule loppua, jos päättäjät eivät sitä lopeta. Järjestelmä olisi hyvä, jos se johtaisi pysyviin työpaikkoihin ja ns. ”oikeisiin töihin”, mutta sitä se ei nykyisessä muodossaan tee.

Olen mukana Kuopion työttömät ry:n toiminnassa hallituksen jäsenenä sekä valtakunnallisessa työttömien yhteistyöjärjestössä, ja minusta on todella ilahduttavaa, että nyt tämä asia on noussut esille niin uutisissa kuin lehdissäkin (Helsingin Sanomat, Savon Sanomat).  Jos halutaan aktivoida ihmisiä hakemaan työtä ja vastaanottamaan sitä, on sen aina oltava taloudellisesti kannattavaa. Hyviä tuloksia palkan ja työttömyysturvan yhdistämisestä on saatu myös monissa Euroopan maissa. Onhan järkevämpää se, että ihmiset tekevät töitä, kun se, että he menevät toimeentulotukijonoon.  Se on järkevämpää sekä yksilön itsensä että yhteiskunnan kannalta. Verotuloja tarvitaan ylläpitämään kaikille tarkoitettuja palveluita.

Työttömien valtakunnallisessa tapahtumassa 24.3 – 25.3. oli yhtenä ohjelmanumerona vaalitentti, jossa osallistujia oli eri puolueista. Mukana olivat myös mm. työministeri Anni Sinnemäki, vasemmiston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ja Sdp:n Maria Guzenina–Richardson. Kysyin heidän mielipidettään työttömyysturvan ja palkan yhdistämisestä, ja kaikki olivat sitä mieltä, että työnteon pitää aina olla kannattavaa ja että työllistämisen esteitä pitää poistaa. Kd:n Mika Ebeling sanoi: ”En voi uskoa että tällainen järjestelmä olisi mahdoton tehdä (HS 25.3.2011).” Toivottavasti päättäjät ottavat tämän asian hoitaakseen ja pääsemme eteenpäin pienituloisten ihmisten toimeentulon parantamisessa.

Järjestelmä ei poista toimeentuloturvan tärkeyttä ja tarvetta sen ajanmukaistamiseen. Meillä oli kymmenen vuoden nousukausi kahden laman välillä, jona aikana toimeentuloturvaa ei ajanmukaistettu. On päivänselvää, että toimeentuloturva on nostettava sille tasolle, joka vastaa palkka- ja hintakehitystä.

Annetaan ja otetaan – järjestelmä, joka pitää köyhät köyhinä, täytyy purkaa.  Se ilmenee työllistämisen esteinä, työnteon kannattamattomuutena, turhina karensseina ja yleisesti pienituloisten ja köyhien ihmisten kyykytyksenä. On tehtävä päätöksiä, jotka auttavat pienituloisia ihmisiä nyt eikä jossain epämääräisessä tulevaisuudessa.

Paula Mehto, Kuopio
kansanedustajaehdokas (vasemmisto)

Työttömien valtakunnallisen yhteistyöjärjestön vuosikokous

Maaliskuu 28, 2011

Työttömien valtakunnallisessa yhteistyöjärjestön vuosikokouksessa yhtenä ohjelmanumerona oli vaalitentti, johon osallistui myös kansanedustajia ja työministeri Anne Sinnemäki. Kysyin edustajilta, ”Työttömät tarvitsevat kannustusta ja parasta kannustusta on se, että työn vastaanottaminen tuottaa taloudellista hyötyä. Mielestäni esim. peruspäivärahalla, työmarkkinatuella tai toimeentulotuella olevalle on annettava mahdollisuus ansaita lisätuloja rajoitetusti menettämättä edellä mainittuja tukia. Tämä järjestelmä ei lisäisi valtion kuluja vaan toisi valtiolle verotuloja. Mikä on teidän mielipiteenne?” Kaikkien edustajien mielestä ei olisi mitään estettä tällaisen järjestelmän olemassaololle. Toivottavasti tulevaisuudessa työllistämiesen esteitä poistetaan ja annetaan ihmisille kannustimia ottaa työtä vastaan ja hakea työtä, tänäkin aikana kun jaossa on pätkätyötä ja osapäivätyötä,  jotka eivät takaa toimentuloa. Työn vastaanottamisen pitää aina olla taloudellisesti kannattavaa.

Tulin valituksi työttömien valtakunnallisen yhteistyöjärjestön hallituksen ensimmäiseksi varajäseneksi. Koen mielekkääksi olla mukana edunvalvontajärjestössä jos ajaa työttömien ja pienituloisten asiaa.

Paula Mehto, Kuopio
kansanedustajaehdokas (vas.)

HYVÄN JOURNALISMIN VASTAISTA (Korjaus Pohjois-Savon vaalilehteen)

Maaliskuu 26, 2011

Pohjois-Savossa on ilmestynyt vasemmiston vaalilehti, joka on värikäs ja hyvin toteutettu. Korjaan kuitenkin yhden lauseen, joka on kirjoitettu kohdallani näin sivulla 4. ” Esimerkiksi vanhuksia hoitamaan voisi kouluttaa työttömiä, niitähän riittää.”  Näin muotoiltuna lause on mielestäni työttömiä ja vanhuksia halventava, ylimielinenkin.  Olen myös itse työtön.  Olen kirjoittanut työpaikkojen luomisesta ”Henkilökohtaisille avustajille kokopäiväistä työtä, vanhusten avuksi arjen toimiin”.  Työpaikkojen luomisesta myöskin mielipiteenäni ”työtä ja tekemistä riittää”. Olisin halunnut lukea jutun etukäteen ennen julkaisua, mutta toimittaja kieltäytyi. En tiedä mikä oli syy? Julkisensananneuvoston mielipide ja ohje on , että jutun kohteella on oikeus nähdä omakohtaiset repliikit ja korjata niitä, mutta oikeutta jutun kokonaisuuden muuttamiseen ei ole.  Ihmettelen suuresti miksi meiltä, meidän omassa lehdessä, tämä oikeus kiellettiin.  Ehkä tämä on takertumista pieniin yksityiskohtiin, mutta minulle on tärkeää, miten ja millä tavalla asioita ilmaistaan. Ei niin haittaavia, mutta kuitenkin vääränlaista informaatiota oli myös se että olen taiteilija. Olen myös sitä mutta, toimistotyöntekijä on ammattini. Taide on harrastus. Ainakin yksi repliikki oli vaihtunut toisen ehdokkaan repliikin kanssa ja ilmeisesti myös toinen, tai sitten se oli täysin toimittajan itsensä muotoilema. Olisi ollut oikeus ja kohtuus että toimittaja olisi suostunut antamaan jutun luettavaksi ja näin olisi saatu virheet korjattua ennen lehden painatusta. Täytyy vaan ihmetellä miksi hän ei voinut tähän suostua.

Paula Mehto, Kuopio
kansanedustajaehdokas (vasemmisto)

PUUTTUUKO PÄÄTTÄJILTÄ ….

Maaliskuu 21, 2011

Ydinvoiman vastustajat ovat puhuneet pitkään ydinvoiman vaaroista ja vakavista seurauksista ydinvoimalaonnettomuuden sattuessa. Päättäjät eivät ole ottaneet kuuleviin korviinsa näitä kommentteja ja mielipiteitä. Vastustajat ovat ymmärtäneet sen todellisuuden ja mahdollisuuden korjaamattomiin  vahinkoihin onnettomuuden sattuessa ja tuoneet julki monen kansalaisen huolen ja toiveen siitä että ydinvoimaloiden lisärakentaminen lopetettaisiin ja asteittain luovuttaisiin ydinvoimasta. Puuttuuko päättäjiltä kokonaan  ajattelu, jossa eletään se todellisuus,  joka seuraa ydinvoimaonnettomuuden jälkeen, kaikkine kauheuksineen ja vuosien jälkeenkin esiintyvine haittavaikutuksineen? Seurauksia ovat myös luonnon ja ihmisen kasvattaman ravinnon saastuminen.   Aika vaarallista on jos päättäjien ajattelu alkaakin vasta sen jälkeen kun vahinko on jo sattunut. Kansa on usein viisas ja sitä kannattaa kuunnella.

Paula Mehto, Kuopio
kansanedustajaehdokas, ydinvoiman vastustaja

LEIKATA TÄYTYY, MUTTA EI PIENITULOISILTA

Maaliskuu 20, 2011

Suomen tämän hetkinen tilanne pakottaa korottamaan verotusta ja laatimaan leikkauslistoja. Toimenpiteitä tarvitaan, mutta ne eivät saa koskea köyhiä ja pienituloisia ihmisiä.  Heidän kohdallaan leikkaukset tehtiin jo silloin kun kahden laman välillä olleen 10 vuoden nousukauden aikana toimeentuloturvaa ei ajanmukaistettu vaan kaikki etujen lisäykset ja palkkojen korotukset ym. vastaavat koskivat pelkästään hyvätuloisia.  Nyt on maamme hyvin toimeentulevien vuoro lähteä mukaan talkoisiin hyvinvointivaltion pelastamisen puolesta.

Päättäjien tulee lakimuutoksilla ja muilla toimenpiteillä ohjata maatamme suuntaan,  jossa työllisyys kasvaa ja työpaikat lisääntyvät. Myös vähemmän koulutettujen asema työmarkkinoilla on turvattava. Keinoja on kun niitä halutaan käyttää. Nuorien syrjäytyminen tapahtuu nopeasti – muutamassa vuodessa – ja aikaa ei pidä hukata. Työpaikkoja joissa koulutus tapahtuu työn ohessa on keino vähentää syrjäytymistä ja köyhyyttä. Syrjäytyminen tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Onko meillä varaa tähän?

Paula Mehto

Pohjois-Savon vasemmisto, kansanedutajaehdokas